7 Talouden ja infrastruktuurin toimivuus
Hyvin toimiva talous ja infrastruktuuri ovat kaikissa tilanteissa yhteiskunnallemme välttämättömiä. Julkinen ja yksityinen talous vaikuttavat suoraan kansalaisten toimeentuloon ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin sekä huoltovarmuuden pitkän aikajänteen kehittämisen.
Infrastruktuuri on merkittäviltä osiltaan elinkeinoelämän toimijoiden vastuulla ja sitä ylläpidetään markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Infrastruktuurin toimivuutta voidaan kehittää vain yhteistoiminnassa huomioiden sekä yritysten että yhteiskunnan yhteiset edut ja tavoitteet. Erityistapauksissa yhteiskunnan tavoitteita voidaan edistää lainsäädännöllisin tai erillisin huoltovarmuustoimenpitein.
Talous, yritysrakenteet, infrastruktuurirakenteet sekä kriittinen tuotanto muodostavat keskenään verkostoituneen, monimutkaisen ja osin häiriöherkän kokonaisuuden, jossa keskinäisriippuvuuksia ja –vaikutuksia tulee arvioida laajoissa kokonaisuuksissa. Arvioinnissa tulee huomioida myös EU- ja globaali ulottuvuus, sillä sekä talouden että infrastruktuurin kytkennät rajojemme yli ovat huomattavat.
Erityistä huomiota yhteiskunnan häiriöiden hallinnassa joudutaan kiinnittämään siihen, että yhden alan ongelmia korjaavat toimet saattavat samaan aikaan vaikuttaa kielteisesti jonkin toisen alan tilanteeseen. Esimerkkinä näistä ristikkäisvaikutuksista voidaan mainita poikkeusolojen viranomaisvaltuuksien käytön mahdolliset vaikutukset pääomien liikkumiseen ja rahoitusmahdollisuuksien säilyttämiseen kaikissa oloissa.
Turvallinen Suomi - Tietoja kokonaisturvallisuudesta -julkaisun luvussa seitsemän avataan talouden ja infrastruktuurin eri osa-alueita yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden näkökulmista. Osa-alueiden keskinäistarkastelu tulee kuitenkin tehdä aina kutakin tilannetta varten erikseen. Osa-alueiden tarkastelussa on pyritty tuomaan esille sekä hallinnon että elinkeinoelämän näkökulmat.
Löydät alaluvut vasemmasta valikosta.
Päivitetty 02.04.2012
