Suoraan sisältöön »

Presidenttiehdokkaat vastasivat kyselyyn

Roope Luokkamäki | Julkaistu 19.1.2012 | Muokattu 19.1.2012

Ruotuväki selvitti presidenttiehdokkaiden näkemyksiä maanpuolustuksen tulevaisuudesta. Kysymys kuului: Mikä on Suomen maanpuolustuksen tärkein kehityskohta?

Paavo Väyrynen:

Tärkeintä on, että Suomi säilyttää asemansa sotilaallisesti liittoutumattomana, puoluueettomana maana. Suomen ei tule liittyä Natoon. Säilyttämällä liittoutumattomuutensa Suomi voi ylläpitää vakautta omalla lähialueellaan ja Euroopassa.

 

Timo Soini:

Se on henkilökunta. Kaikki lähtee ihmisestä myös puolustusvoimissa. Henkilökunta kenraalista alokkaaseen ja kaikki siltä väliltä muodostavat toimiessaan kokonaisuuden, joka takaa turvallisen Suomen elää.

 

Sari Essayah:

Yhtenä tärkeimpänä kehityskohtana pidän yleisen asevelvollisuuden uudistamista, jonka keskeisiä tavoitteita ovat koulutusedellytysten turvaaminen ja parantaminen. Keskeistä on saavuttaa tasapaino toiminnan ja resurssien välillä.

 

Sauli Niinistö:

Nykyinen menossa oleva puolustusvoimauudistus on tärkein kehityskohta ja se on hoidettava kunnialla. Oleellisinta on varmistaa Suomen puolustuskyky myös muuttuvissa olosuhteissa. Ammattitaitoiselle henkilöstölle on annettava myös rauha toteuttaa uudistusta.

 

Paavo Lipponen:

Suomen puolustusjärjestelmä perustuu tulevaisuudessakin hyvin pitkälle alueelliseen puolustukseen. Se vaatii suhteellisen suuret reservit. Niiden kouluttaminen on mahdollista vain yleisen asevelvollisuuden kautta. Puolustustahtoa ylläpidetään parhaiten yleisen asevelvollisuuden avulla.

 

Eva Biaudet:

Maanpuolustustahto ja sen ylläpitäminen. Yksilötasolla tärkeintä on mielestäni varmistaa, että varusmiesten palvelusolosuhteita kehitetään siten, että varusmiespalvelus on mielekästä. Maanpuolustustahtoinen asevelvollinen, varusmies tai reserviläinen luo sotilaallisen suorituskyvyn perustan.

 

Paavo Arhinmäki:

Oleellista on kehittää Suomen puolustusta sotilaallisen liittoutumattomuuden pohjalta. Nato-jäsenyydelle sanon selkeästi ”ei”. Varusmiespalveluksen kestoa olisin valmis lyhentämään ja kehittämään sitä nykyistä enemmän vapaaehtoisuuden suuntaan.

 

Pekka Haavisto:

Varuskuntaverkkoa voidaan jonkin verran karsia ja koulutusta tehostaa. Seinien sijaan on on investoitava hyviin varusteisiin ja korkealuokkaiseen koulutukseen. Reservin koko tulee tulevaisuudessa jonkin verran pienenemään.


Jaa Tulosta